Valle-kissa on tottunut taloon, emäntään ja koiriin. Ja toisinpäin. Valle ja Kaisa nukkuvat yhdessä sohvalla. Milla ja Nukka saavat tervehdyspuskemiset ja emännällä on silitettävä sylissä. Valle on selvästi hyvin esteettinen kissa - asettuu kuvattavaksi talon koristeiden luo.

Mutta Emma . . . Emma viettää paljon aikaa ulkona ja sisään tullessaan pälyilee ympärilleen (Valle on siirretty vessaan siksi aikaa että Emma uskaltaa tulla sisään). Eilen yritin siedätyshoitoa. Emma yläsängyssä, Valle lattialla ja molemmille herkkua. Valle hotki omansa eikä edes huomannut Emmaa. Emma ei syönyt, yritin silitellä, mutta tullut kehräystä. Emma tuijotti vain Vallea ja nostin käteni pois silittämästä, Emma hiipi hyvin hitaasti ja hyvin varovasti kauemmaksi.

Iltapäivällä pihaamme pyrähti naapurin Onni-koira, ihan oma-aloitteisesti. Milla ja Nukka ilahtuivat vierailusta niin, että aloittivat keskinäisen riehakkaan leikkituokion.

Kutsuin sitten Onnin vihjeestä emäntänsä ja Saaga-koiran myös kylään. Nukka ja Saaga saivat seurustella aidan erottamina (molemmat melkoisen tiukkoja tyttöjä). Yllätykseksi kumpikaan ei päästänyt murinaakaa, yhtään hammasta ei näkynyt. Hännät vain heiluivat ja leikkivät sitten juoksemalla kumpikin omalla puolellaan aitaa.

Saaga poseeraa.