Tänään teimme (minä ja Nukka sekä Aihki ja Raiku emäntineen) elämysretken Kerimäelle. Siellä oli tavattavissa Konekarhu Pena. Pena on motorisoitu täytetty karhu. Sen avulla testataan lähinnä karhukoiria, mutta muutkin saavat kokeilla miten koiransa suhtautuvat metsässä tapaamaansa karhuun.

Nukka kokeessa: (kuvannut L.Koski)

Nukka on huomannut karhun ja menee edelläni, häntä pystyssä.

Häntä edelleen pystyssä, haukkuu karhua, on varuillaan.

Apuva, karhu liikahti!

Karhu liikkui ja Nukka väisti - mahdollisimman kauas. Tätä sitten jatkui. Nukka tuli kehoituksestani lähemmäksi, mutta juoksi pakoon karhun liikkuessa. Ei haukkunut enää, vaan osoitti kaikin merkein, että täältä pitäisi päästä pian pois.

Karhu on pysäytetty, tuomari kutsuu Nukkaa. Ei kulje koira edellä eikä häntä pystyssä. Kun menin kyykkyyn karhun viereen Nukka tuli luokseni - häntä liehakoiden vispaten "mie olen kiltti ja pieni ethän syötä  tuolle hirviölle".  Konekarhua ei suostunut haistamaan.

Olen siis ollut oikeassa, kun olen tulkinnut koirieni muutumisen lähikoiriksi metsässä petovaaraksi!

Aihkin ja Raikun kokemuksista voi lukea niiden omasta blogista. (linkki sivussa)

Sen verran täytyy kuitenkin kertoa, että Raiku löysi tällä matkalla oman sisäisen karhukoiransa. Se seisoi yksikseen karhun edessä ja haukkui ja haukkui. Kun karhu liikkui, Raiku meni sen eteen ja haukkui. Raikusta tulikin Diplomi-karhukoira.!