Eilen menimme aamukävelylle Hepoharjun metsiin. Yhtäkkiä koirat pinkaisee juoksuun , pysähtyvät vähän matkan päässä. Maassa on jotain, molempien hännät heiluu vimmatusti, Nukka inisee innosta. Menen katsomaan: Lallihan se siellä on tulisten tervehdysten kohteena. Lalli yrittää liikkua, koirat perässä. Meno on aika hurjan näköistä. Yritän komentaa(!) Lallia puuhun ja koiria rauhoittumaan, vaikka näenkin että kyse on leikistä; Nukka tekee leikkiin kutsukumarruksia ja taas sännätään. Lopulta koirat palaavat ja jatkamme matkaa. Lalli oli mennyt kotiin ja oli meitä eteisessä vastassa. Koirat ja Lalli tervehtivät toisiaan rauhallisesti.

Tänä aamuna suuntasimme Pikku-Onkamon maastoihin. Naapureiden ohi kuljetan koirat naruissa. Toisessa pihassa on koira ja toisessa kissa. Asutuksen jälkeen päästän koirat vapaiksi. Olemme lähes joella, kun koiriin tulee eloa ja ne ryntäävät yksissä tuumin metsään . Haukku raikaa. Naapurin kissa on puussa. Komennan koirat takaisin - ja tulevat. Heti kun saan ne kehuttua, taas vauhdilla puun alle haukkumaan. Toista kertaa eivät sitten meinaa tullakaan. Lähden marssimaan eteenpäin, sillalla koirat tavoittavat minut, Nukka pörhältää ohi, mutta Milla jää sillalle seisomaan. Kutsun sitä, vaan on tainnut kuulo mennä vanhukselta. Sitten Milla tekee päätöksensä ja painaltaa takaisin kissan luo. Nukka tietysti viivana perässä. Karjun muutaman kiellon ja kehoituksen, tuloksetta tietenkin. Jatkan matkaani ja huutelen uhkauksia mennessäni. Kun olen päässyt kohtaan uusien koirien ostosta, kaksi litteäkorvaista koiraa yrittää lähestyä minua. Saan koulutuskohtauksen: "ei tartte tulla, ei oo meiän koiria". Molemmat koirat jää paikoilleen. Jatkan matkaa. Mutkan taakse päästyäni ilmoitan "saa tulla". Ja tulevat heti. Loppukävely meni sitten ongelmitta. Laitoin koirat hyvissä ajoin ennen kissapaikkaa naruihin.

Muuten olemme nauttineet kesästä:

 

Seuraavat sadepäivän kuvat on ottanut paparazzi A.A.



 

Silloinkin satoi, kun teimme kulttuuriretken Kolille naapureiden kanssa. Koirat odottelivat , kun tutustuimme näyttelyyn , esillä myös Annen töitä.

Ilma oli juuri niin surkea kuin ilmeistä voi päätellä. Kävelyretki jätettiin väliin.

Poikkesimme tervehtimässä Millan kasvattajaa, onneksi siellä oli mielenkiintoinen piha - vaikka vettä tuli.