On vietetty joulun ohella Nukan juoksuaikaa. Kuningatarelkeiden vähentämiseksi on harrastettu kaikenlaista "näytä-koiralle-sen-paikka" -ohjelmaa. Erityisesti ovissa ja porteissa. olen mahtaillut itse. No sitten eräänä päivänä päätin kokeilla telkkarissa näytettyä "valloita-tila-koiralta" -temppua. (Terveiset Bertan emännälle, nyt meilläkin näkyy Liv). Nukka istuu keskellä lattiaa ja päätän siirtää sen positiivisella energialla. Lähestyn sitä täynnä rauhaa ja voimaa. Siirtyykö koira? No eipä tietenkään, vaan heittäytyy selälleen alistuneena (tai alistunutta teeskennellen). Ohjelmassa tosin sanottiinkin, ettei tätä pidä kokeilla yksin kotona.

Tapanin päivänä menemme kyläilemään Vappu-koiran luokse. Sen isäntä ja emäntä ovat toki myös kotona. Kaiken kotiharjoittelun seurauksena molemmat koirat ja erityisesti Nukka ryntäilevät kaikissa mahdollisissa ovissa. Vapun tervehtiminen sujuu rauhallisesti, ehdin jo ilahtua. Mutta sitten Nukka tavataan merkkaamassa Vapun petiä isännän työhuoneessa. Ja kun se on sieltä karkoitettu, se onkin jo vääntämässä pötkylöitä Vapun olohuoneessa sijaitsevalle petille! Mutta onneksi meillä on tuhkaa uunissa ja koko ajan tulee lisää, kiitos pakkasten, jos tarvetta suuriin häpeäkohtauksiin tulee.

"Mitä, minäkö muka?"

Muuten ei kummempaa.

Rikka esittelee talvimuotia.

Kissojen arvojärjestys?