Eilen Tarmon päivänä olimme tarmokkaita. Pari reipasta päiväkävelyä ja vielä iltalenkki porokoiraseurassa. Lisäksi Rikan kaviot vuoltiin. Minun tehtäväni tässä vuolemisoperaatiossa oli pitää seuraa parivuotiaalle harjoittelijapojalle. Ja vastata kysymysten tulvaan: mikä?? mitä??missä?? Rikka lähettää kiitokset Tiinalle ja Meerille.

Tänään vietettiin sitten ihan omaehtoista tarmon päivää. Tavallinen rytmi on kylläkin sellainen, että tarmon päivää seuraa rokulipäivä, mutta ei siis tänään. Aamulla kävelimme metsälenkin. Metsään on aurattu valtatie. Hyvähän siinä on kävellä, vaan huonoahan se tietää - taas katoaa metsää. Rämmimme polkujamme pitkin katselemassa tuttuja puita.

Iltapäivällä olimme reilun tunnin JUOKSUlenkillä! Milla tosin valitsi siankorvan ja sohvan. Nukan kanssa olin. Minä tosin en juossut askeltakaan. Tiet ovat aivan jäiset ja moottorikelkkaurat kovat, joten minä huristin potkurilla. Siis Nukka oli reilun tunnin juoksulenkillä, jos tarkkoja ollaan.

Sillalla ihailtiin hetki maisemia.

Ja sitten jäälle!

Yhteispotretti.

Potkuri on kyllä mainio väline! Vaikka en minä silläkään Nukan vauhdille pärjää - jyrkässä alamäessä sen melkein tavoitan. (Milla ei tykkää enää potkurista, vaikka aina pysähdynkin odottamaan. Sukset se hyväksyy, niillä en pääse niin kovaa vauhtia.)

Vappu-koira oli viikonloppuna pitkästä aikaa hoitokoirana. Harjoiteltiin

lampaiden ja aasin kanssa seurustelua.

Ja Vappu olikin oivaltanut idean - ollaan vain muina koirina.