Milla vietti 11-vuotissynttäreitään

Aamiaiseksi siankorvaa. Muuten vietettiin päivää matalalla profiililla arkisissa touhuissa

 

Iltana muutama Aihki ja Raiku tulivat perinteiselle metsäkävelylle. Milla ja Nukka ilmoittavat aina tulosta hyvissä ajoin: kun auto kääntyy kilometrin päässä meidän tielle.

Nyt ne tuli!

Avatkaa jo portti! Nukka on taipunut väistämättömän edessä ja hyväksynyt Raikun laumaan. Tosin pitää kuria, jos onnistuu.

Valokuvaajan taidot eivät riittäneet tervehdysjuoksun kuvaamiseen.

 

Valmiina - yhteinen matka voi alkaa.

Ja tässä sitten nautimme herttaisesta kävelystä neljän koiran kanssa!

Tokihan tulemme, jos vain kutsutaan - ennemmin tai myöhemmin.

Loppuretkestä ei sitten olekaan kuvia: emännät olivat eksyksissä ja koirat enempi tai vähempi läsnä. Koko porukka tuli kuitenkin pihaan takaisin.

Emännät kahvittelivat ja koirat makoilivat jalat suorina tuvassa. Raiku kyllä taas yritti tapansa mukaan pysyä virkeänä, mutta sammui, kirjaimellisesti, kuin saunalyhty kesken leikin. Lopulta koirat saavat ruokansa. Sitten Aihki ja Nukka menevät ulos ja

kaksi ahmattia jää sisälle nuolemaan ruokakuppien kannet!

Nukan kanssa olemme käyneet tekemässä metsäjälkiä. Nukka on seurannut jälkeä  hyvin ja ilmaissut esineet hienosti. Mukavaa puuhaa ja mukavassa seurassa!

Tässä odotellaan jäljen vanhentumista.

Sitten vielä koiramaailman kummallisuuksia. Eräänä iltana Hilppa ja Lempi , emäntineen tietty, poikkesivat taloon. Lempi, ehkä juoksunsa tuomassa itsevarmuuden puuskassa, tunki eteisessä Nukan ohi sisälle. No arvaahan sen miten siinä kävi . Nukka kuin herhiläinen Lempin kimpussa (TÄMÄ EI ole se kummallisuus). Nakkasin Nukan syrjään, Lempi meni ulos. Päästin Nukankin ulos hetken päästä. Ja Nukka menee nöyränä ja matala nuolemaan Hilpan huulia- sorry, sorry, en minä mitään...

Lalli lähdössä saalistamaan - varokaa!