Epäonninen naksuttimemme (kts. toukokuu 2009) on toimessa ja puuhassa! Kas Richard ei kammoksu sen ääntä. Innostuksen tähän toimeen sain, paitsi sisareni lahjoittamasta Donkey-kirjasta, onnettomasta kavioiden vuolemistapahtumasta. Aasisen kaviot kaipasivat vuolemista ja kengitysseppä tuli paikalle. Kolme kaviota saatiin napsittua, mutta lopulta lille -åsnan oli niin paniikissa, että toimenpidettä jatketaan myöhemmin. No tämän jälkeen Richard heilutti tarmolla kavioitaan potkuasentoon, kun vain kosketin jalkaa. On siis naksuteltu ja tänä aamuna sain koeteltua kaikki jalat. Katsotaan nyt miten edistytään.

Naksuttimella on harjoiteltu myös matkanjatkamista. Talutus sujuu hyvin, paitsi rantatiellä. Siinä on kohta josta Ricka (välinimitys Richardista ja Rikusta) ehdottomasti haluaa kääntyä kotiin. Askel kerrallaan edetään...

Kesän kunniaksi koristeltiin Aasi (liian pienellä) seppeleellä. Eihän se kestänyt päässä, vaan

joutui parempiin suihin.

Yhteislaiduntaminen sujuu vaihdellen. Kun Ricka saa hepulijuoksukohtauksen, lampaat (ja koirat) on kauhuissaan. Sitten taas totutellaan. Pimpulan on vaikeinta sopeutua.

Koirain leikki laitumella

ei häiritse lampaita.

Bertta tutustumassa Rickaan. Bertta tulkitsi aasin leikkikumppaniksi, ei vartioitavaksi laumaksi.

Aihki ja Raiku ovat käyneet tervehtimässä Richardia , reippaalla haukulla kuten porokoiran kuuluukin. Raikulle uskotellaan että Ricka on poro. Raiku saa kuuloharjoituksia porokisoja varten. Edistyminen on huimaa!