Tänään tavattiin aurinko, pitkästä aikaa.

 

Mieli herahti hyväksi Nukalla  ja Millalla.

Tehtiinkin sitten mukava aamukävely metsään joen toiselle puolelle - aikuisten kävely: ei yhtään mitään "hauskaa" raportoitavaa.

Lampaatkin pääsivät ulos nauttimaan kuivasta säästä ja ulkoilusta

Puut olivar täynnä pikkulintuja (mitä lie), jotka eivät häiriintyneet lampaista, koirista eikä ihmisestä, sirkuttelivat vain.

Iltapäivällä kävimme Nukan kanssa kylillä - joskos vähän harkattaisiin. Kaikkea se aurinkoenergia teettää. Milla jäi kotiin herkkuluun seuraksi.

Auton jätin kaupan parkkipaikalle ja lähdettiin Nukan kanssa kävelylle. Huh-huh, en käsitä mistä Nukka oli saanut päähänsä , että kylillä kuljetaan vieressä (liekö salaa katsonut jotain kuvia koirakirjoista) - lähellä, polven kohdalla, remmi löysällä. Välillä toki haisteli tienvieriterveisiä, mutta palasi vierelle kun jatkettiin matkaa. Harjoiteltiin sitten terveyskeskuksella (autoja, ihmisiä) seuraamista ja maassaoloa. Täydellistä...Kaiken huipuksi ohitettiin kaksi räksyttävää koiraa. Toisen louskutukseen (pomppiva pikkukoira) Nukka vastasi, mutta vaikeni heti kun sanoin, että 'katsotaan vaan'. Toista sitten ' katsoi vaan' oma-aloitteisesti. Minulla alkoi olla aavemainen olo.Palattiin kotiin.